maanantai 31. lokakuuta 2011

Voitto ja vapaus

Välillä on vaikeaa saada kaikkia ajatuksia tekstiksi tai edes puheeksi. Mulla on aina ollut se ongelma, että en saa sanottua puoliakaan niistä asioista mitä näen, koen ja tunnen. Tätä täytyy harjoitella.

Mulla on ollut jännittävää elämää. Oon ollut rohkea ja tehnyt asioita joita olen pelännyt enemmän kuin mitään. Oon kohdannut mua tuijottavat pelot ja selviytynyt voittajana. Ei yllätys sinäänsä, koska Jumalan kaa oon voittaja, mutta kyllä se mut silti yllätti positiivisesti. Vielä kun oppisin huutamaan niin olis mukavaa. On vaikeaa ruveta huutamaan kun en ole koskaan huutanut. Se on mun vapautumislistan kärjessä.
Sunnuntaina opettelin hengittämään. En osaa vielä, mutta opin sen kyllä. Mun äänikin tulee avautumaan ja ehkä sitten pystyn huutamaankin.
Oon alkanut tanssimaan Herran läsnäolossa ja Herralle. Se on vapautta. Oon alkanut laulaan Herran läsnäolossa ja Herralle. Sekin on vapautta. Oon nyt vapaampi kuin koskaan uskalsinkaan kuvitella. Parhainta on se, että tää ei jää tähän. Kun tätä tietä jatkan Jumalan kanssa tuun nauttimaan elämästä uusilla tavoilla ja joka hetki vapaampana.Huh huh.

Lauantaina ystävän kanssa juteltiin myöhään ja naurettiin. Naurettiin elämän hauskuudelle ja sille, että ihmisiä ei voi ymmärtää. Jokainen on täysin omanlaisensa omine tunteineen ja ajatuksineen. Pidän siitä, että ihmiset yllättää mut kerta toisensa jälkeen. Ketään ei voi tuntea täysin. Se on hyvä niin.
Maailmassa on niin paljon hyvää musiikkia,että en kestä! Iron and Wine sekä Bon Iver on vienyt mun sydämen. No ei oikeasti ole vienyt, mutta tällä hetkellä olen erittäin koukussa niihin. Kuunnelkaa ja rakastukaa.

perjantai 28. lokakuuta 2011

In Your presence, where I belong

Tänään mietin, miten eläisin jos ymmärtäisin puoliakaan siitä, miten hyvä ja rakastava Jumala on. Että KAIKKI, mitä se tekee, tapahtuu Rakkaudesta. Että kun elän Jumalan kanssa ja annan sille kaiken vallan mun elämästä, koko mun elämän, kaikki mitä mulle tapahtuu, on puhdasta rakkautta. Sellasta rakkautta, joka ei oo tunteiden vietävissä, vaan joka on kaukana niitten yläpuolella. Laiva, joka on ankkuroitu niin hyvin ettei mikään myrsky sitä heilauta tai kaada kumoon. (Onneks on kuitenkin armo. Vaikka en osaakaan vielä elää sitä elämää, joka mulla jo on, saan joka päivä opetella. Ja kasvaa kohti sitä mihin mut on kutsuttu.)

Maailma vaan näyttää erilaiselta rakkaudesta käsin. Vaikka sitä ymmärtäiskin vaan ihan pienen hippusen, niin kaikki on erilaista. Kaikki on ihmeellistä. Jokainen ärsyttäväkin asia, hetken ärsytettyään on vaan ihmeellistä. Ja mää kasvan. Kaikista mun virheistä ja epäonnistumisista ja ongelmista huolimatta mulle on annettu vapaus rakastaa, palvella, kasvaa, iloita, olla se Saara, Jumalan Prinsessa, miksikä mut on luotu. Kaikki armosta. Ja saan olla Jumalan pikkunen valonsäde!! hihihi. Paras Iskä meillä. Onneks me saadaan olla olla perhe ja opetella yhdessä. Rakastaa toisiamme ja iloita toistemme kanssa, jakaa taakkoja ja kasvaa. Mää rakastan teitä. Jumala mussa saa aikaan sen.
<3: Same

ps emmamaarasella on synttärit tänää !! <3<3

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kauneutes äärellä viipyä kaipaan.

Kello on 06.03 aamulla ja en voi muuta kun ihmetellä Jumalan hyvyyttä. Toki sitäkin, että ylipäätään oon hereillä tähän aikaan, mutta se on epäolennaista. On ihmeellistä elää Jumalalle ja Jumalan kanssa elämää, joka on oikeasti merkityksellistä ja tärkeää, ikuisuusnäkökulmasta. Ei oo olemassa turhia päiviä ja turhia sanoja, on vaan mahdollisuuksia, jotka Jumala voi käyttää valtakuntansa ja nimensä kirkastamiseksi. Useimmiten tuntuu, etten malttais nukkua ollenkaan, koska yöt tuntuu hukkaan heitetyltä ajalta, mutta uni on tärkeää ja mikä mahtavinta: on siisteintä ikinä, joka aamu uudestaan ja uudestaan herätä siihen todellisuuteen, että Jumala on edelleenkin totuus, elämä, hyvyys, rakkaus... Että Jumala on sata kertaa varmempaa, kun se, että aurinko joka aamu nousee. Että just tämänkin päivän saan taas antaa Jumalan käytettäväks, ottaa vastaan kaikki haasteet ja tilanteet käsi kädessä Jumalan kans. Sitä mun sydän kaipaa, siihen mun sydän on kiinnittynyt ja joka päivä, yhä enemmän ja enemmän opin ymmärtämään lisää Jumalasta ja siitä, millaiseksi se on mut luonut ja mitä varten. Se on parasta mitä kuvitella saattaa.

Unohdin esittäytyä, mutta oon Jasmin ja koukussa Jeesukseen as you can see.
Kivaa ja rakkaudentäyteistä päivää !
"Kaiken minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa!"

Onneni on olla Herraa lähellä.

Hei kaikki!Olen  Iitu Jyväskylästä ja uskon Jumalaan. Siinä ytimekäs esittäytyminen.

Sain tänään idean kirpeässä syysillassa rakkaiden sisarieni kanssa kulkiessa, että kuinka siistiä olisi jos ois olemassa blogi johon kaikki rakkaat sisareni ja veljeni sais kirjoittaa elämästään. Hyppäsin ilmaan ja nauroin, koska tää tuntuu niin hyvältä. Elämä tuntuu hyvältä. Jumala on hyvä.
Mun elämässä Jumala on osoittanu hyvyytensä, tai oikeastaan se mikä on tapahtunu on, että avasin silmäni näkemään sen. Elän Jumalasta käsin. Jumalan kädellä. Ahahah kuinka olenkaan onnellinen.

Tänään luin kristinuskon historiaa tuleevaan tenttiini ja tulin surulliseksi. Kuinka monta riitaa ja välirikkoa tapahtukaan kun ei voida keskustella asioista. Kuinka helppoa onkaan erota muiden yhteydestä ja lähteä tavoittelemaan jotain yksin. Tulin surulliseksi, koska rakkaus on unohtunut. Rakastaminen ei ole enää pyytteetöntä tai aitoa, koska ei tunneta sitä ainoaa täydellisen rakkauden lähdettä. Jumala on rakkauden lähde ja saa meissä aikaan rakkautta. Jumala saa aikaan mussa rakkautta ja se on tärkeintä. En siihen itse pystyisi.

Tajusin tänään myös sen,että meidät on LUOTU ylistämään Jumalaa. Ylistämään kaikella sillä mitä meissä on. Se on paljon se. Saan tanssia,laulaa,huutaa,nauraa,itkeä ja se on kaikki multa Jumalalle. Mut on luotu tätä varten.

Ei mulla tässä muuten muuta, kun hyvää yötä ja Jeesus myötä.
Ah blogi. Mulla on ollutkin ikävä kirjoittamista.

Ei minulta mitään puutu!

Heippa! En tiiä, oonko ensimmäinen joka tähän blogiin kirjottaa, vai ehtiikö Iitu eka, mutta noniin hei kaikki tässä Same eli Saara!(: En oikeen tiiä mitä kirjottaisin, mutta mun päässä ei tällä hetkessä oo mitään muuta kun ajatus ja totuus siitä että Jumala on hyvä ja ihmeellinen joten kirjotan sitten siitä. Haluan muistaa jokaikinen päivä mun elämästä, mitä Isä on tehny ja miten ihmeellisesti se on rakastanu mua ihan kaikilla kuviteltavissa ja kuvittelemattomissa olevilla tavoilla. Jumala lupas jo mun uskonvaelluksen alussa että se pitää musta huolta, ja täyttää lupauksensa (1. Moos. 21:1: Ja Herra piti Saarasta huolen, niinkuin oli luvannut; ja Herra teki Saaralle, niinkuin oli puhunut, hehe mutta pitää se sustakin vaikka sun nimi ei oliskaan Saara.), ja niin se totisesti on tehny! Minä, pieni, rikkinäinen ja eksynyt lammas, sain löytää takas paimenen luo. Ja sain parantua. Saan kokea ihan jatkuvalla syötöllä sellasia ihmeitä, joita en vaan voi selittää millään ja joita en vaan pystyis ikinä unohtamaan, joista en voi enkä halua olla enää hiljaa. Mulla ei oo enää edes sanoja kuvaamaan sitä rakkauden määrää, mitä Jumala on mulle osottanu. Ja mieti, se sama Jumala rakastaa sua, ja meistä jokaista. Valtavasti. Ja sillä on sulle unelma, ja sillä on mulle unelma. Mun suurin haave on, että Jumalan unelma mun elämälle sais toteutua täydellisenä. Tiedän, että se on vaan niin paljon parempaa ja ihmeellisempää kun mikään tässä maailmassa. Mää kävin siellä, elin siellä, melkein kuolin siellä ja sain ymmärtää, etten tuu maailman säännöillä koskaan onnelliseks. Oon onnellinen, kun saan olla yhteydessä mun Luojaan, siihen joka on Täydellinen Rakkaus, ja jolta ainoastaan kaikki hyvyys, rakkaus, ilo, rauha ja vapaus tulee. Siihen, joka jokaikinen päivä yllättää mut mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Siihen, jolta sain todellisen elämän, lahjana. Jeesus, sää oot Tie, Totuus ja Elämä ja mää rakastan sua. Kiitos tästä perheestä. Ootte kaikki niin ihmeellisiä, etten vaan kestä sitä. Nyt meen ehkä nukkumaan! Heippa <3 Rakkaudella, Same.

And only you can see the good
In broken things
You took my heart of stone
And you made it home
And set this prisoner free