sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Huomisesta en tiedä.

Huomenna alkaa taas pieksämäkiviikko. En pidä kovinkaan siitä, että päivät on pitkiä ja luennot on pitkäveteisiä. En tiedä pidänkö tuosta ammatistakaan. Sosionomiksi en ole oikeastaan koskaan halunnutkaan, mutta kirkon nuorisotyönohjaajaksi voisin halutakkin. En oikeastaan tiedä mitä elämältä haluan.
Sen kuitenkin tiedän, että Jumala johdatti minut tonne aika ihmeellisellä tavalla. Tein pääsykokeissa kaikkeni etten pääsisi kyseiseen ammattikorkeakouluun, mutta niin vaan tuli kesällä paksu kirje jossa luki, että olet hyväksytty meille opiskelemaan. Uskon siis, että minulle on tuolla joku tarkoitus ja luovuttaminen ei taida olla vaihtoehto. Yritän siis jaksaa kello kuuden  herätykset ja pitkät ajomatkat. Teen sen koska tiedän, että mun on tehtävä niin.

Haluisin lähteä jonnekkin. Haluisin matkustaa ja kokea jotain uutta ja jännittävää. Koen kaikkea hienoa joka päivä, mutta haluisin vaihtelua. Haluisin kohdata uusia ihmisiä, vaikka välillä pelkäisinkin. Pidän mun elämästäni paljon ja kiitänkin Jumalaa siitä aina kun sen muistan. Olen vain muistanut sitä lähiaikoina liian harvoin. Jumala on ainut mitä tarvitsen, mutta olen muistanut senkin liian harvoin haaveillessani jostain muusta. Jostain mikä saisi mut muka onnellisemmaksi.

Oon kuitenkin kiitollinen mun ystävistä. Jumalan hyvyys näkyy jo siinä minkälaisia ihmisiä mun elämässä on. Oon kiitollinen jokaisesta,ihan jokaisesta. On ihmisiä jotka pitää musta huolen ja kertoo salaisuutensa mulle. On ihmisiä jotka tuntee mut niin hyvin,että ei tarvii jännittää mitään. Ihmisiä jotka tietää, että mun on joskus helpompi olla hiljaa. Tänään sain olla ihmisen kanssa joka välittää musta. Sen näki siitä, että sillä ei ollut kiire minnekkään muualle. Se halus olla siinä mun kanssa.

Opin tänään myös Jeesuksen veren vapauttavasta voimasta. Sain olla myös ehtoollisella ja tuntea Jumalan Pyhyyden. Se oli koskettavaa ja veti hiljaiseksi. Mulla oli tanssijatyttö vieressä ja mietittiin kuinka mahtava on meidän Jumala. Ehkä vietänkin illan Jumalan kanssa enkä mieti mitä huominen tuo tullessaan. Öitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti