We're in good hands.

Tää viikko on ollut tosi hämmentävä. Mulla on ollut ihan hirveesti tehtävää ja silti tuntuu etten oo oikein saanu mitään aikaseksi. En siitäkään huolimatta vaan osaa enää stressata. On parasta vaan lähtee ulos kävelylle keskellä yötä ja tajuta ettei mulla vaan oo mitään syytä murehtia, koska Jumala on luvannu pitää huolen musta ja antaa mulle kaiken mitä tarviin, ILMAN että mun pitää ite murehtia ja huolehtia siitä. Riittää kun teen sen mihin pystyn. Jumala antaakin mulle tehtäväks aina vaan just ja tasan sen verran mikä on mulle hyvä, ja mihin pystyn. Ja saan olla vapaa sellasesta turhasta suorittamisesta ja stressaamisesta, kun ei mun tehtävä oo koskaan kuitenkaan suurempi kun mun voimat. Miks siis murehtisin kun kerran mulla on kaikki tarvittava siihen että kaikki sujuu hyvin! Ja kun me nimenomaan SAADAAN voimaa sitten kun sitä tarvitaan. Hihi.
Tilasin tällä viikolla panhuilun ja voi miten innoissani oon!! Ja niin paljon muitakin asioita mistä oon innoissani! Ja mun ympärillä on vaan niin ihmeellisiä ihmisiä etten kestä. Kaikki niin erilaisia mutta jokainen omalla tavallaan suunnaton ihme. On siistiä nähdä ihmisissä Jumalan eri puolia. On ihmisiä, jotka kykenee näkemään hyvyyttä ja ihmeitä kaikkialla, ihmisiä jotka rakastaa niitä joita muut hyljeksii, ihmisiä jotka laulaa niin kauniisti ettei voi kuunnella itkemättä, ihmisiä jotka osaa sanoa oikeat asiat oikeeseen aikaan, ihmisiä jotka pysäyttää ja saa miettimään asioita uudelleen, ihmisiä joille ei tarvitse sanoa sanaakaan ja ne jo ymmärtää. Niinkun Jumala. <3